Hiljaisuus - esittävän taiteen festivaalit Kittilässä 2010

HILJAISUUS - ESITTÄVÄN TAITEEN FESTIVAALIT

KITTILÄSSÄ KAUKOSEN KYLÄSSÄ 18.-20.6.2010

1. Tapahtuman nimi ja etymologia
2. Tapahtuman järjestäjät
3. Yhteistyökumppanit
4. Tilat
5. Tapahtuman sisältö aikataulun mukaan
6. Palaute ja pohdinta
7. Tulevaisuus

1. Tapahtuman nimi ja etymologia

Hiljaisuus -festivaali nimenä on kahden vastakohtaisen sanan dialogi. Hiljaisuus -sana antaa mielikuvan rauhasta ja omasta ajasta, se antaa mahdollisuuden kuljeskella pienellä Kaukosen kylätiellä kiviä potkiskelemassa. Vastakohtaisena sanana festivaali, herättää ajatuksen laumasta riemuitsevia ihmisiä. Jännite sanojen välillä on Hiljaisuus -esittävän taiteen festivaali

Tapahtuman idea

Tapahtuman ajatus on koota yhteen pohjoisia taiteilijoita, keskustelemaan ja verkostoitumaan rauhallisessa ja inspiroivassa ympäristössä. Festivaali värittää paikallista arkea pitkän viikonlopun ajan ja tuo korkeatasoisia poikkitaiteellisia esityksiä Kaukosen kylään ja Kittilän kaupunkiin

2. Tapahtuman järjestäjät

Agit-Cirk ry. | Joonas Martikainen, festivaalin johtaja | Sakari Männistö, festivaalituotanto

Sirkus- ja musiikkiyhdistys Agit-Cirk perustettiin vuonna 2005. Yhdistyksen perustivat sirkustaitelijat Sakari Männistö ja Marjo Ylikorva, sekä muusikko Samuli Jokinen. Yhdistys toimii laajasti ympäri Suomea, tällä hetkellä jäsenet asuvat Turussa, Tampereella, Joensuussa, Helsingissä, sekä Rovaniemellä.

Agit-Cirk:n jäsenet työskentelevät sirkuksen, musiikin ja tekstin parissa. Uusien esitysten lisäksi yhdistys järjestää kiertuetoimintaa aikaisemmille produktioille.

Eräs tavoitteemme on löytää sirkukselle uutta yleisöä viemällä sirkusesityksiä paikkoihin ja tilaisuuksiin, joissa ei yleensä nähdä sirkusta.

Agit-Cirk: in esityksiä on nähty Suomen ja Pohjoismaiden lisäksi mm. Tsekeissä, Belgiassa, Italiassa, Englannissa ja Venäjällä.

Yhdistyksen toimintaa ovat tukeneet: SKR Lapin- ja Itä-Suomen rahastot, Taiteen keskustoimikunta, Kordelinin -rahasto, Jenny ja Anti Wihurin säätiö, Samuel Huberin rahasto, Pohjois-Karjalan taidetoimikunta, ELY, Cirko - Uuden sirkuksen keskus.

Milla Magia

Tekstiilitaiteilija Marja-Liisa Nummela, eli Milla Magia, on toinen tapahtuman pääjärjestäjistä. Nummela vastaa festivaalin esiintymistiloista (Villa Magia) ja niiden somistamisesta, sekä toimii yhteyshenkilönä kyläläisille.

Villa Magia on tekstiilitaiteilija Marja-Liisa Nummelan koti- ja majataloksi kunnostama talokompleksi. Villa pitää sisällään: Vanhan Kievarirakennuksen, Gallerian/kahvilan, päärakennuksen jossa Millan koti, saunarakennuksen, sekä savipajan, joka on entinen savusauna. Villan pihapiiri on hyvin suojaisa, sinne pystytetään teltta esitys- ja tanssitilaksi, sekä telttasauna.

Ulla Pirttijärvi & ULDA | kuva: Joonas Martikainen

3. Yhteistyökumppanit

Kittilän kunta

• • Kunta osallistui festivaaleihin auttamalla tiedotuksen, lupa-asioiden, työpajojen, yhteystietojen sekä jätehuollon ja saniteettien järjestämisessä.

Särestöniemi -museo

• • Museon johtaja Liisa Tervahauta

Lapin taidetoimikunta/ Lapin esittävien taiteiden aluekeskus/ Tuula Väisänen

• • Tuula Väisänen organisoi tulevaisuudessa Lapin esittävien taiteiden aluekeskuksen osuuden festivaaleilla. Tuula Väisänen osallistui paneelikeskusteluun festivaaleilla perjantaina.

Piste ry.

• • Piste ry. osallistui festivaaleihin lainaamalla valo- ja äänikalustoa

4. Tilat

• • Villa
    • Suurin osa festivaalin ohjelmasta järjestettiin Millan tunnelmallisen Villan kahvilassa, jonka keskellä paloi avotulinuotio. Nuotiolla keitettiin myös festivaalin aamiaiskahvit. Villan kahvila kattaa kaksi huonetta; n. 50 ja 40 neliötä, sekä keittiön, jossa kokkimme valmisti tänä vuonna festivaalin ruoat. Tilaan mahtuu esiintyjien lisäksi noin 40-50hlöä.
  • Teltta
    • Vuokraajana Helluntaiseurakunta
    • Teltassa järjestettiin lauantain päiväohjelmaa, sekä lauantai-illan Karaoke -tanssiaiset.
  • Särestöniemi -museo
    • Museossa järjestettiin museon johtajan toimesta sunnuntaina näyttelyn esittely. Museo oli avoinna poikkeuksellisesti sunnuntaina festivaalin kutsuvieraille. Museon tiloissa nähtiin myös festivaalin viimeinen esitys, nykytanssitieos TALKTALK, sekä kuultiin Marko Jousteen soittamaa klassista kitaramusiikkia 1800-luvulta tähän päivään.
  • Majoitukset
    • Kaukosen kylä, Kylätalo
    • Naapurin Terttu, yksi huoneisto
    • Yrittäjä Lasse ja Inkeri, talo
  • Telttasauna rannassa

5. Tapahtuman sisältö aikataulun mukaan

17.1. PERJANTAI

14.00-18.00 Keskustelutilaisuus.

Aiheita mm: Lapin esittävien taiteiden aluekeskus, taitelijoiden haasteet haja-asutusalueilla Pohjois-Suomessa. Keskustelun johti Pieta Koskenniemi.

Paikalla mm:

teatteriohjaaja ja käsikirjoittaja Pieta Koskenniemi,
erityisopettaja ja kulttuurivaikuttaja Sirpa Uimonen,
mielenterveyshoitaja/ kirjallisuusterapeutti Seija Vauramo,
Rovaniemeläiset äänitaiteilijat Tatu ja Taito Kantomaa,
Rovaniemeläinen tanssija Marjo Selin Piste ry:stä,
haitaritaiteilija ja improvisaatiokouluttaja Timo Kinnunen,
Kittilän kunnan kulttuurisihteeri Marika Salminen,
Kittilän kunnan nuorisosihteeri Sanna Seppälä,
sirkusohjaaja, vauvasirkuksen kehittäjä Mette Ylikorva,
Lapin esittävien taiteiden aluekeskuksen perustaja Tuula Väisänen,
Kittilän kunnan yrittäjien edustaja Veli-Matti Hettula.

Keskustelijoita ja kuuntelijoita n. 25hlö

18.00-18.30 Kaksi esitystä:

”Transsi ja sen varjo”

Juha Raution ja Marjo Selinin esityksessä "Transsi ja sen varjo" keskustelevat dialogisesti Raution runot ja musiikki sekä Selinin improvisoitu liike.

Maailmassa on vain kaksi ihmistä ja yksi olento, primitiivi, sokea näkijä, sivullinen. Mustavalkoiset muistot värjätään aina kerrottaessa, nämäkin.

Marjo Selin

Marjo on valmistunut tanssitaiteen maisteriksi Teatterikorkeakoulusta vuonna 1999. Selin työskenteli kiinnityksellä Tanssiteatteri Hurjaruuthissa 1999–2001 ja sen jälkeen freelance-tanssitaiteilijana ja tanssin opettajana. Hän on tanssinut muun muassa Marjo Kuuselan, Vera Nevanlinnan, Simo Kellokummun ja Anu Rajalan teoksissa.

Juha Rautio (Agit-Cirk ry.)

Juha on runoilija ja muusikko. Hänen esikoisrunokokoelmansa Olen matkinut kaikkia lintuja (Sanasato) julkaistiin syksyllä 2009. Aiemmin Raution tekstejä on ilmestynyt kirjallisuus- ja kulttuurilehdissä (Kirjo, Särö, Lumooja, Usva). Rautio on kiinnostunut yhdistämään eri taiteita esityksiinsä. Hän on esiintynyt neljällä Saimaan runokiertueella, monitaidefestivaaleilla ja performansseissa mm. poikkitaiteellisen M.I.S.S:n, tanssija Marjo Selinin, sekä jonglööri Sakari Männistön kanssa. Koulutukseltaan Rautio on kirjallisuuden kandi, lisäksi hän on opiskellut video- ja elokuvausta mm. Tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitoksessa

”Halkoja” Teoksen ensiesitys

Taito ja Tatu Kantomaan ääniteoksessa yhdistyy argentiinatango, liikenteenmelu ja halonhakkuu.
Rauhanetsimistä ja hikistä harmonian kaipuuta.

Tatu Kantomaa

Tatu Kantomaalla on pitkä meriittilista esiintyvänä taitei-lijana, sovittajana ja pedagogina. Tatun ensimmäinen soolokon-sertti kuultiin Hyvinkään harmo-nikkaviikoilla 1985 hänen olles-saan tuolloin 10-vuotias. Pitkällä urallaan Tatu on sittemmin soittanut konsertteja niin Suo-messa kuin ulkomaillakin, ja viime vuosina hän on ollut mukana myös erilaisissa teat-teriproduktioissa. Tatu Kanto-maalta on ilmestynyt useita levyjä vuodesta 1986 lähtien ja hän on ollut mukana kymmenillä muiden artistien äänitteillä har-monikansoittajana ja sovittajana.

Tatu Kantomaa muutti 1996 Islantiin, josta jatkoi Saksaan opiskelemaan Hannoverin musiikkikorkeakouluun vuonna 1999. Tatu palasi Islantiin vuonna 2001 ja asui siellä vuoteen 2008 toimien esiintyvänä taitelijana ja opettajana eri musiikkikouluissa Reykjavikin alueella. Nykyinen kotipaikkakunta on kuitenkin Rovaniemi, missä hän opettaa harmonikansoittoa. Rovaniemeltä käsin Tatu käy myös säännöllisesti opettamassa Kittilässä, sekä harmonikkaleireillä, joita on Kittilän lisäksi järjestetty Ylläksellä ja Muoniossa.

Taito Kantomaa

Taito Kantomaa on Rovaniemeläinen äänitaiteilija. Hän työskentelee Rovaniemen teatterissa ääninisuunnittelijana ja kuuluu Rovaniemeläiseen monitaideyhdistys Piste ry:hyn.

Katsojia noin 25hlö

18.30-20.00 Keskustelu ja tutustumista. Ruokailu.

20.00- 21.00 Haitaritaiteilija Timo Kinnunen ja viulisti Heleen Hulst, kantaesitys tulevasta duetosta.

Timo Kinnunen

Timo Kinnunen alotti kansainvälisen uransa jo 16-vuotiaana voittettuaan  harmonikansoiton maailmanmestaruuden. Nykyisin Timo Kinnusella on yli viisikymmentä konserttia eri puolilla maailmaa. Hän soittaa niin modernia, klassista, improvisoivaa kuin viihteellistäkin musiikkia. Timo Kinnusen taiteilijaimago ja virtuoosimainen harmonikan hallinta ovat innoittaneet lukuisia säveltäjiä kehittämään harmonikasta yhdessä Kinnusen kanssa oman aikamme moni-ilmeistä tulkkia. Timo Kinnunen tunnetaan kansainvälisesti myös hänen uutta luovista kulttuurisista ja pedagosisista projekteistaan.

Timo Kinnunen on kantaesittänyt yli sata soolo- ja kamarimusiikkiteosta, joista useat ovat hänelle omistettuja. Hän on ollut pitkään yhteistyössä aikamme merkittävien säveltäjien, kuten Vinko Globokarin, Hans-Joachim Hespoksen, Jukka Tiensuun, Astor Piazzollan, Jan Sandströmin, John Cagen, Miklos Maroksen, Jouni Kaipaisen, Alvin Curranin, Marcin Bortnowskin ja Martijn Paddingin kanssa.

Lähimenneisyydessä Timo Kinnunen on konsertoinut yhdessä huomattavien kansainvälisten taiteilijoiden, yhtyeiden, orkesterien ja kuorojen kanssa, joista useat ovat hänen vakituisia yhteistyökumppaneitaan. Heitä ovat esimerkiksi laulajat Claron McFadden, Phil Minton, Charlotte Riedijk, Ute Wassermann, Helena Juntunen, ConTempo kvartetti, Mondriaan kvartetti, Tempera kvartetti, kitaristit Daniel Göritz ja John Russell, pianisti Yoko Arai, kontrabasisti Matthias Bauer, lyömäsoittajat Maurice de Martin, Sabu Toyotzumi ja Michael Gould, sellisti Jörg Brinkmann, sho-taiteilija Naomi Sato, cimbalomisti Enikö Ginzery, European Contemporary Improvisation Orchestra (Ecio), Umo, Aerodynamic ensemble, Nieuw Amsterdams Peil,

Opiskeltuaan Sibelius-Akatemian solistisella osaltolla Timo Kinnunen jatkoi opintojaan mm. Mogens Ellegarrdin johdolla Kööpenhaminassa ja Hugo Nothin johdolla Trossingenissa. Hän opiskeli myös musiikkitiedettä Jyväskylän yliopistossa.

Timo Kinnunen opettaa Oulun konservatoriossa ja Oulun alueen ammattikorkeakoulussa harmonikkaa, improvisaatiota ja aikamme kamarimusiikkia. Useat hänen harmonikkaoppilaistaan ovat luoneet näkyvän kansainvälisen uran. Timo Kinnunen vierailee opettamassa kursseilla Euroopan eri maiden taideoppilaitoksissa ja yliopistoissa.

22-vuotiaana Timo Kinnunen perusti yhdessä säveltäjä Jukka Tiensuun kanssa entiseen kotikaupunkiinsa  Viitasaarelle Musiikin Aika tapahtuman. Musiikin Ajan kesäakatemia ja festivaali kuuluvat alansa tärkeimpiin tapahtumiin maailmassa. 1990-luvulla Timo Kinnunen johti ja kehitteli taiteen ja teknologian vuoropuheluun keskittyvää Oululuo -projektia, johon sisältyi myös kansainvälinen festivaali ja alueiden luovia kehittämishankkeita. Viime vuosina hän on vastannut taiteellisesti myös Poison City festivaalista, Cultura Creativasta ja kansainvälisestä PanAccordion sävellyskilpailusta.

Heleen Hulst

Heleen Hulst works with various ensembles and musicians, with whom she made recordings and toured several countries like, Switzerland, Italy, England, the United States of America, Canada, Japan and The Netherlands.

She worked with many contemporary protagonists like Reinbert de Leeuw, Oliver Knussen, Anner Bylsma, Peter Serkin and Fred Sherry. She took lessons from Vera Beths and worked closely with Lehner, Sofia Gubaidulina, Julius Levine, Leon Fleisher and Jurgen Kussmaul.

She was concertmaster with among others the Tanglewood Festival Orchestra, and the Robert Schumann Kammerorchester.

Due to her intensively taking part in various leading ensembles in The Netherlands, like Schoenberg, Asko, Archibudelli and Wendingen she has a wide repertoire and experience and a large range of possible combinations to play chamber music with.

Lately Heleen attended the Hitzacker Festival (Ger), the Orlando Festival (NL), the Vevier Festival (Switzerland), the Vlaanderen Festival, the Spoleto Festival (it), the Schwetzingen Festival and the Tanglewood Music Festival (USA) where she was honoured with the price for Outstanding Chamber Musician. At the 1998 Aldeburg Festival (UK) she formed an ensemble with Peter Serkin and Fred Sherry. There she also played the Berg Chamber Concerto with Oliver Knussen, Peter Serkin and the London Synfonietta.

Katsojia noin 30hlö

18.6. LAUANTAI

11.00-15.00 Maksutonta päiväohjelmaa koko perheelle.

Ohjelmassa mm. Klovni Klementtiini, taikuri Lauri Koskinen, jongleerausta, akrobatiaa, elävää musiikkia. Paikalla kahvilapalvelut ja popkornia.

Lauri Koskinen

Lauri Koskinen on ravintolataikuuden Suomen mestari vuodelta 2005. Hän on opiskellut sirkusta Ruotsissa Danshögskolanissa, Turun Taideakatemiassa, sekä erittäin arvostetussa Kiovan sirkuskoulussa.

Mette Ylikorva (Klovni Klementtiini)

Mette Ylikorva on valmistunut Turun taiteen ja viestinnän oppilaitoksesta sirkusohjaajaksi vuonna 1999. Hän on myös opiskellut vaatesuunnittelua Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa. Hän on työskennellyt sirkusohjaajana, -artistina ja koreografina sekä lukuisissa muissa tehtävissä sirkuksen ja teatterin parissa.

Lauantaipäivän tapahtumassa oli kävijöitä noin 80kpl.

Iltaohjelma liput 10€

19.00 Akrobaattikaksikko Sasu Peistola ja Jenni Lehtinen, sekä taikuri Lauri Koskinen

Jenni Lehtinen (Agit-Cirk ry.)
Jenni on akrobaattikaksikon ylämies, sekä ilma-akrobaatti trapetsilla ja vertikaalikankaassa. Hän on opiskellut sirkusta arvostetussa Ukrainan valtion sirkuskoulussa Kiovassa, sekä Esac; Ecole Supérieure des Arts du cirque sirkuskoulussa Belgiassa, Brysselissä. Taiteellisen opinnäytetyönsä Viiden Tolppa, hän teki vuonna 2006 ja valmistui Turun Taideakatemian sirkuslinjalta vuonna 2007. Esiintyjänä Jenni on ollut mukana erilaisissa taiteellisissa kokoonpanoissa ja työskennellyt monipuolisena taitelijana vuodesta 2004 lähtien. Lisäksi hän on toiminut sirkusopettajana pääkaupunkiseudun nuorisosirkuskouluissa, sekä päätoimisena  Espoon esittävän taiteen koulussa.

Sasu Peistola (Agit-Cirk ry.)
Sasu on pariakrobaatti, joka on esiintynyt teatterissa myös näyttelijänä . Hän valmistui Turun Taideakatemian sirkuslinjalta vuonna 2007, ja on tämän lisäksi opiskellut sirkusta Ukrainan valtion sirkuskoulussa sekä Ecole superieure des Arts du cirque sirkuskoulussa Belgiassa, Brysselissä. Sasu on esiintynyt monissa eri tilaisuuksissa ja projekteissa, suurelta näyttämöltä satamakaupungin katusirkukseen. Esiintymisen lisäksi hän toimii opettajana eri nuorisosirkuskouluissa Helsingissä ja Loviisassa.

19.30 ULLA PIRTTIJÄRVI ja ULDA -orkesteri

Esittely:

Muun muassa Angelin tytöistä tunnettu Pirttijärvi on eräs maamme tunnetuimmista joikaajista. Pirttijärveltä on ilmestynyt levy Máttaráhku Askái. Hiljaisuus -festivaaleilla Pirttijärvi esiintyy tuoreen Ulda-yhtyeensä kanssa. Yhtyeen musiikki on pohjoisen luontoa maailailevaa ja yhtyeen nimi “Ulda” tarkoittaakin maahista saameksi.

Katsojia noin 35hlö

21- Karaokekonsertti ja tanssit. Esiintyjänä aito Kaukoslainen Karaoke-Jouni.

Paikalla noin 25hlö

19.6. SUNNUNTAI, Brunssi Särestöniemessä

Ohjelmassa:

• Klassista kitaramusiikkia 1800-luvulta nykyaikaan, esittäjänä: Marko Jouste
• Nykytanssiteos: TALKTALK

Marko Jouste

Marko Jouste on muusikko ja saamelaisen musiikkiperinteen tutkija. Muusikkona hän on soittanut klassisen lisäksi etnomusiikkia erityisesti saamelaisartistien kanssa. Uldan lisäksi hän on soittanut Vilddas-yhtyeessä. Tutkijana Jouste on keskittynyt saamelaiseen musiikkiperinteeseen. Hän työskentelee tällä hetkellä Oulussa Giellagas-instituutissa, joka on Saamen kielen ja kulttuurin opetus- ja tutkimusyksikkö.

TALKTALK

Titta Court ja Pia Lindy Tanssin, kehollisuuden ja vuoropuhelun kautta aukeaa tapoja tutkailla ympäröivää yhteiskuntaa, sen todellisuutta ja toden kokemista hyvinkin tarkasti. TALK TALK -teoksen lähtökysymyksiä – ja teemoja ovat olleet naiseus, miehisyys, vastakkainasettelut, puhe, väkivalta ja hiljaisuudet.

Molemmat taiteilijat ovat viime vuoden aikana tahoillaan työstäneet väkivaltaan, sen kokemiseen ja esille tulemisiin liittyviä teemoja, Pia Lindy teoksen Raaka-RAW –muodossa ja Titta Court haastettelemalla ja tapaamalla eri alojen ammattilaisia. TALK TALK –yhteystyössä ja esityksessä kiteytyy ajatus siitä, miten voidaksemme puhua väkivallasta, meidän ei tarvitse (uudelleen) tuottaa väkivallan kuvastoja tai representaatioita.

Sanojen ja puheen kautta voi osua myös siihen mitä ei ääneen sanota. Suru ja ilo, keveys ja raskaus voivat samaan aikaan olla läsnä.

Paikalla oli kutsuvieraita noin 30kpl.

6. Palaute tästä vuodesta ja pohdinta

• Palaute kunnalta
  • Äärimmäisen positiivinen yllätys
  • Kiinnostusta löytyi heti seuraavien vuosien festivaaleihin ja kunnan osallisuuteen tapahtumassa
  • Tyytyväisiä työskentelyyn ja asioiden toteuttamiseen sopimusten mukaan
  • Paljon mahdollisuuksia tulevaisuudessa ja kannatettava väriläiskä kunnan yleisessä profiilissa

• Palautetta kävijöiltä
  • Esiintyjiltä
    • Puitteiltaan ja tunnelmaltaan ainutlaatuista
    • Suurin osa esiintyjistä ilmoitti halukkuutensa osallistua myös ensi vuoden Hiljaisuuteen
  • Kyläläisiltä
    • Mielenkiintoa tapahtumaan oli, sekä kyselyitä ensi vuoden aikatauluista ja suunnitelmista
    • Ainut asia josta saimme kyläläisiltä risuja, oli ennakkotiedotuksen maltillisuus ja myöhästyminen. Moni kyläläisistä oli joko Revontuli-opiston mukana Norjassa, tai kyläyhdistyksen järjestämällä matkalla Kolmårdenin eläinpuistossa juuri festivaalin aikana.

• Järjestäjien omat huomiot
  • Ohjelma
    • Ohjelma oli erittäin onnistunut, suorastaan häkellyttävä laajuudessaan ja tasossaan.
    • Esityspaikkojen järjestelyyn kiinnitetään ensi vuonna enemmän huomiota ja aiemmin. Tietynlainen tilanteessa eläminen on hyväksi, mutta suunnitelmia voi aina selkeyttää.
  • Aikataulu
    • Aikataulu toimi tänä vuonna hyvin, ohjelmaa oli juuri sopivasti, tarpeeksi, ei liikaa.
  • Yleisön saavuttaminen
    • Yleisöä ei olisi enempää mahtunut tämän vuoden päätapahtumiin Villassa.
    • Mainonta levisi hyvin postin mukana, kaikki Kittilässä tiesivät festivaalista.
  • Taiteilijoiden saavuttaminen.
    • Tämän vuoden tavoitteet artistien ja kulttuurihenkilöiden saavuttamisen osalta täyttyivät.

Talous

• • • Festivaalin talous meni suunnitelmien mukaan. Taloudellissa voittoa festivaaleilta ei olla hakemassa.
    • Kaikille esiintyjille maksettiin vähintään ammattiliiton mukaisia taksoja, eikä mitään palkkoja maksettu ohi verojen. Näistä asioista pidämme kiinni tulevaisuudessakin.

Yhteistyön synnyttäminen

• • • Festivaalin järjestämisen taustalla on halu luoda uusia yhteyksiä sekä taiteilijoiden välille, että tapahtuman järjestäjien ja eri yhteistyökumppaneiden välille. Tapahtuma pyrkii toimimaan avoimena ja inspiroivana ympäristönä keskustelulle ja kohtaamiselle. Näissä tavoitteissa festivaali lunasti jo paikkansa ja tulee olemaan pohjoisilla alueilla merkittävä mahdollisuus taiteen alalla.
    • Yhteistyöstä sovittiin mm. Hiljaisuus -festivaalin osalta useiden eri instanssien kanssa, mm: Revontuli -opisto, Kittilän kunta, Milla Magia, Lapin taidetoimikunta, Levin yrittäjät.
      

Yleinen pohdinta

Alueellisesta näkökulmasta tapahtuma on erittäin tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen. Verrattuna Etelä-Suomeen, ei pohjoisilla alueilla asuville taiteilijoille ole olemassa oikein verkostoitumismahdollisuuksia, ei ole paljoakaan paikkoja joissa nähdä kollegoja ja kollegojen työtä. Ei synny ideoiden vaihtoa eikä yhteenkuuluvuuden tuntua, ei oman työn arvon kokemista. Taiteilija jää pohjoisessa helposti yksin, laajoilla leveysasteilla. Lapin esittävien taiteiden aluekeskuksen kanssa yhteistyössä, festivaalista tulee tärkeä osatekijä taiteilijoiden työmahdollisuuksien ja toiminnan virkeyden parantamisessa.

Tarvetta rauhan hetkille, kiireettömyyden ajatukselle, kulttuurielämyksille ja keskustelulle on olemassa paikasta ja ajasta riippumatta.

Festivaalin tavoitteena ei ole kasvaa suureksi yleisöjuhlaksi Sodankylän fimifestivaalin tapaan, vaan pyrimme pitämään tapahtuman pääpainon taiteilijoiden verkostoitumisessa ja keskusteluissa. Toisaalta kutsumme paikalle taiteilijoita laajemminkin pohjoisilta alueilta, myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Tavoitteemme on myös aktivoida lähiseudun paikallinen väestö osallistumaan festivaalin ohjelmaan.

Festivaalin ehdottomia vahvuuksia ovat sen ainutlaatuisuus ja taiteellisesti korkeatasoinen ohjelma. Vahvuudeksi voimme lukea myös tapahtumassa olevan omanarvon tunnun, sen ei tarvitse huutaa, ei potkia, ei mouhkata tai olla muuta kuin on - pieni elämäntuntuinen rauhallinen juhla.

Festivaalin heikko kohta on tilojen puutteen mukanaan tuoma uhka festivaalin leviämisestä liian suurelle alueelle. Päätapahtumat ovat Kaukosen kylässä, Villa Magiassa, sekä Särestöniemi -museossa, mutta osa tapahtumista täytyy levittää Kittilän kaupunkiin saadaksemme osan esityksistä tarvitseman mustan tilan.

Hiljaisuus -festivaalilla on mahdollisuus toimia alustana ja eräänlaisena käymisastiana uusille Pohjoisille poikkitaiteellisille hankkeille. Hiljaisuus -festivaalilla on mahdollisuus toimia myös esimerkkinä ulkomaisille periferisille toimijoille ja rahoittajille, jopa kanavana ideoiden vaihtoon kansainvälisesti.

Festivaalin ainut uhka on se että ihmiset unohtavat luontonsa, rauhansa, taiteensa ja eivät halua tulla Kaukosen kylään potkimaan kiviä hiekkatiellä kanssamme.

9. VUOSI 2011

Päivät 8.-12.6.2011

Aikataulu

• • Aikataulu tulee muuttumaan vuodesta 2010 siten että, festivaalien keskustelut ja eri taidetoimikuntien ym. toimijoiden tapaamisia pyritään järjestämään jo arkipäiville, torstaiksi ja perjantaiksi. Näin ollen: 
    • ihmiset voivat osallistua tapahtumaan työajallaan.
    • varmistamme ajan ja rauhan keskusteluille.

Pohjoismainen ulottuvuus

• • Kutsumme tuottajia ja taiteilijoita paikalle pohjoisilta alueilta laajemmin mm. Norjasta, Ruotsista, Venäjältä.

Kustannusten ja järjestelyvastuun jakautuminen

• • Esittävän taiteen aluekeskuksen rooli ja vastuu festivaalin ennakkotuotannossa ja ennakkotuotannon kustannuksissa tulee kasvamaan.
  • Kittilän kunnan vastuulla ovat useat käytännön asiat kuten; luvat, saniteetit, tilojen järjestäminen työpajoja varten kaupungin alueelta, esiintymistilan järjestäminen kaupungin alueelta, sekä auttaminen markkinoinnissa. Kunta myös tulee näkymään festivaaleilla enemmän, sillä enemmän tapahtumia sijoittuu Kittilän kaupungin alueelle. 
    • Työpajat tullaan siirtämään kaupungin alueelle saatavuuden helpoittamiseksi.
    • Festivaalien ohjelmasta ainakin yksi nykysirkusesitys tullaan järjestämään kaupungin alueella.
  • Kaukosen kylän aktiivien vastuulle tulisi osin jäämään päivätapahtuman koordinointi ja tiedotus. Yhdistyksemme osallistuisi päivätahtuman sisältöön tarjoamalla ohjelmaa ja markkinoimalla tapahtumaa.
  • Agit-Cirk:n rooli ja vastuu on tapahtuman tuotannon suunnittelu, sisällön suunnittelu, yleinen koordinointi ja markkinointi ja tiedotus. Agit-Cirk on festivaalin päävastuullinen.

Tapahtumasisältö tulee pysymään ennallaan. Painopiste on poikkitaiteellisissa esityksissä ja rauhallisessa rytmissä ja keskustelun mahdollisuudessa.

Muita tavoitteita

• • Profiilin selkeänä pitäminen 
    • Festivaali pidetään ammattilaistapahtuma pohjoisille taiteilijoille, Suomen lisäksi mukaan pyritään saamaan taiteilijoita Norjasta, Ruotsi, Venäjä ja tulevaisuudessa mahdollisesti myös Kanada, Alaska, Islanti.
    • Festivaaleilla pyritään esittämään aina taiteellisesti kestäviä teoksia.